Evankeliumi ja ahdistus – kuuluvatko ne yhteen?

sunset-865310_1920
Jos kuvaisin omaa hengellistä elämääni, kuten Paavali tekee, saisin huolestuneita katseita. Välillä Paavalilla oli tilanteita, joissa hän ei voinut luottaa muuhun kuin, että Jumala herättää kuolleet - sillä hän oli jo varma omasta kuolemastaan.

“Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa.” (2. Kor 7:5). Uudesta testamentista näkee selkeästi, että varhaiset kristityt kokivat hankaluutta ja vainoa. Heidän sanomaansa ei otettu vastaan aina iloisin mielin. Kun Paavali opetti synagogassa, osa juutalaisista kääntyi, mutta lopulta hänet usein heitettiin ulos synagogasta. Myös pakanoita kääntyi kristinuskoon, mutta osa heistä, jotka eivät kääntyneet, vainosi kristittyjä ankarasti.

Jeesus ei ole luvannut seuraajilleen helppoa elämää. Sen sijaan hän puhuu paljon hankaluuksista ja tulevista vastoinkäymisistä. Puhummeko itse samassa määrin? Jos emme, niin ihmiset voivat luulla tehneensä jotain väärin tai ajautuneensa harhaan, koska eivät tunnista kärsimyksiä ja vaikeuksia osaksi kristityn elämää. Olemmeko valmistautuneita siihen, että Jeesuksen seuraaminen tekee elämästämme vaikeampaa ja olemmeko valmiita maksamaan siitä hintaa?

Elämme todeksi vastakulttuuria, joka tarkoittaa aina hankaluutta yleistä mielipidettä vastaan.
Maailma, jossa varhaiset kristityt elivät, oli paljon julmempi kuin se, jossa me elämme – he saattoivat joutua maksamaan uskostaan jopa hengellään. Me emme Suomessa koe jatkuvaa kuoleman vaaraa ja uhkaa uskon vuoksi. Ehkä vainosta ja kärsimyksestä evankeliumin tähden ei siksi ole ajankohtaista puhua?

Evankeliumin työ ja kristittynä eläminen ei pääsääntöisesti ole helppoa – ainakaan silloin, jos haluamme saada asioita aikaiseksi ja vaikuttaa maailmaan. Jos kristittynä eläminen on vain mukavaa ja helppoa, niin emme ole riittävästi tekemisissä maailman kanssa. Kaikki vastoinkäymiset ja ongelmat eivät kuitenkaan ole hengellisiä. Jos tulkitsemme asiat vain hengellisestä näkökulmasta käsin, emme opi ratkaisemaan uuden tekemiseen liittyviä inhimillisiä haasteita.

Kärsimyksestä ja vaikeuksista ei siksi pidä vaieta, vaan ymmärtää niiden kuuluvan olennaisena osana kristityn vaellukseen. Evankeliumia ei tule esittää pelkästään mukavana ja iloisena asiana, jotta ihmiset siitä kiinnostuisivat. Pelkäämmekö, ettei kristinusko houkuta, jos kristityt paljastavat mitä vaikeuksia ja ahdistuksia heillä on? Sen sijaan meidän tulee olla niissä rehellisiä, jotta vaikeuksia elämässään kokeneet ihmiset voisivat samaistua meihin. Näin he voivat saada lohdutusta evankeliumista, joka ei lupaa rauhaa maailman kanssa vaan Jumalan.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.