Jeesus: myytti vai historiallinen henkilö?

vesa

Kesällä seurasin kristillisen oppilaitoksen mainoksia sosiaalisessa mediassa ja niiden keräämiä kriittisiä kommentteja. Kriitikoiden tärkein lyömäase oli tiede. ”Onneksi uskon tieteeseen, edistykseen ja logiikkaan” vastasi eräskin arvostelija. Sain tietää, että faktoja ja myyttejä sekoittavalla opistolla eletään ”historiakritiikittömässä kuplassa”, että ”tiede on kumonnut” Raamatun ”höpinät” ja että ”objektiivisesti tarkastellen kristittyjen totena pitämä uskomus on humpuukia”.

Samanlainen ajattelu on tullut tutuksi netin ulkopuolella. Ateisti Richard Dawkins esiintyy totuudellisen tieteen esitaistelijana turmelevia uskontoja vastaan. Kirjassaan Jumalharha hän ei juuri anna arvoa Uuden testamentin neljälle evankeliumille historiallisina lähteinä. Dawkinsin mielestä on ”jopa mahdollista vakavasti kyseenalaistaa, joskaan tämä ei ole saanut laajaa tukea, historiallisin perustein, että Jeesus ei milloinkaan elänyt” (s. 111).

Tällaisia kommentteja on mielenkiintoista verrata vaikkapa siihen, mitä alan asiantuntijat oikeastaan ajattelevat. Nykytilanne tiivistetään iskevästi suomalaisten Jeesus-tutkijoiden kirjassa A.D. 30 (s. 118): ”On olemassa käsityksiä, joiden puolesta voidaan esittää niin vahvoja todisteita, että eriävälle kannalle asettuminen olisi älyllinen itsemurha. Käytännössä kaikki tutkijat esimerkiksi uskovat, että Jeesus Nasaretilainen oli historiallinen henkilö, joka ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana Jerusalemissa. Mikäli tämä oletus hylätään, joudutaan samalla hylkäämään suuri joukko historiantutkimuksen metodeita ja toteamaan, ettemme voi tietää historiasta oikeastaan yhtään mitään.”

Tarinalla on monta opetusta. Yksi on tämä: ota selvää historiallisesta todistusaineistosta ja tutkijoiden metodeista, ennen kuin tieteen nimissä julistat Jeesuksen mielikuvitushahmoksi ja Uuden testamentin evankeliumit myyteiksi. Muuten saatatkin vastustaa tiedettä, jonka puolesta juuri puhuit lämpimästi.

Vesa Ollilainen
Kirjoittaja toimii Apologialinjan vastaavana Kansanlähetysopistossa.

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 3/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi
 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Herätyksen ikävä sulattaa sydämet yhteen

OPKO vietti iloisia 60-vuotisjuhliaan elokuun puolessa välissä Enä-Sepässä Vihdin Ojakkalassa. Nuorisojärjestön syntymäpäivistä tekivät ikimuistoisen pitkienkin matkojen takaa saapuneet ystävät neljästä sukupolvesta. Unkarilaisen sosiologin Karl Mannheimin mukaan jokaisella sukupolvella on omien ikätovereittensa kanssa jaettuja avainkokemuksia.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Polvirukoukset sytyttävät Lappeenrannassa

Soluasunnossa Skinnarilan kampuksella on ovi, jonka takana käydään maailman tärkeintä taistelua. Lappeenrannan uudella opiskelijatyöntekijällä Otto Oikarisella on huoneessaan rukousseinä, jonka eteen hän polvistuu pyytämään kaupunkiin opiskelijaherätystä.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Kuka pelkää multiversumia?

Edellisessä numerossa kerroin, että kosmoksen perusrakenteissa on kymmeniä piirteitä, jotka vaikuttavat vahvasti olevan tarkan ja tietoisen hienosäädön tulosta. Sen enempää välttämättömyys kuin sattumakaan eivät tarjoa niille riittävää selitystä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.