Ensinnäkin pitää olla tietysti iloinen, että hän näin rohkeasti sanoi asian ääneen ja totesi, ettei tämä ole ollut hyvä juttu ja asiassa pitää tehdä parannusta. Se herättelee muita pohtimaan omaa elämäänsä ja suhdetta Jeesukseen. Toisaalta se herättää kysymyksen, että miten tällainen on mahdollista, vaikka henkilö on kuitenkin ollut uskossa koko ikänsä?
Näin voi käydä, jos ei sitoudu seurakuntaan ja kristittyjen yhteyteen. Seurakunnassa voi käydä hyvin monella eria asenteella. Näen, että OPKOssa olemme tässä tärkeällä paikalla,että haastamme ihmisiä pohtimaan elämäänsä ja millä paikalla Jumala siinä on. Jos uskallamme verrata armosta käsin omaa elämäämme siihen miten Jeesus eli, niin näemme väistämättä muutostarpeita. Kyse ei ole edes siitä, että kuinka siivosti ja Jumalan mielen mukaisesti elämme, vaan elämmekö myös lähetyskekeistä elämää? Voimme täyttää ihmisten mielestä kristityn normin ja mitan, mutta onko Jumala tyytyväinen siihen, mihin käytämme aikaa? Jos teemme tätä vertailua rehellisesti, niin joudumme toteamaan, että muutosta tarvitaan. Roomalaiskirjeen 12 luvun 2. jae puhuu juuri tästä asiasta:
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.
Tarvitaan mielen uudistus (metanoia) jotta toimintamme muuttuu (metamorphosis). Metanoia käännetään Raamatussa katumukseksi. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan Roomalaiskirjeen asiayhteys puhuu myös siitä, että sen seurauksena ihmisen toiminnassa tapahtuu muutos Metamorfoosi on tuttu sana koulusta, jolla kuvataan toukan kasvua perhoseksi. Samaa sanaa Raamattu käyttää kuvatessaan ihmisen sisäisen muutoksen vaikutuksia. Ajattelutavan muutos on välttämätön, jotta toiminta voi muuttua. Voimme velvoittaa ja jopa pakottaa ihmisiä käyttäytymään tietyllä tapaa, mutta se ei ole ihmisen sydämessä tapahtuvaa muutosta eikä Jumalan tahdon mukaista toimintaa.
Siksi tulisi keskittyä tukemaan ja rohkaisemaan ihmisen sisällä tapahtuvaa muutosta, eikä keskittyä ulkoiseen toimintaan. Se muuttuu kyllä kun ajattelu muuttuu. Kun ihmisten ulkoisen käytöksen kontrolloimiseen ei keskitytä, niin silloin uskovien yhteydestä tulee vapauttavaa eikä kahlitsevaa. Ihmisten tahto mukautuu Jumalan tahtoon Jumalan puheen kautta.
