Voiko onnellisuutta saavuttaa tavoittelemalla – vai syntyykö se sivutuotteena elämälle, jolla on merkitys? Entä mitä lisäarvoa onnellisuuden metsästäjille tuovat trendikäs self help -kulttuuri? Muun muassa näistä teemoista keskusteltiin huhtikuun lopussa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoilla pidetyissä Veritas Forumeissa.
Jyväskylän Veritas Forumissa yliopiston pääkirjastolla keskustelivat Suomen eturivin filosofit Frank Martela ja Lauri Järvilehto otsikolla “Onnellisuuden tuolla puolen – mikä merkityksellisen elämän perustaksi?” Moderaattorina toimi YTM, väitöskirjatutkija Ilmari Räisänen.
Frank Martela esitti tutkimustyönsä pohjalta, että onnellisuuden etsintä ei johda onnellisuuteen, vaan onnellisuus on sivutuote. Martelan mukaan elämällä ei välttämättä ole erityistä tarkoitusta, mutta olemme vapaat valitsemaan itsellemme merkityksellisiä tavoitteita. Tavoitteet energisoivat ja tekevät elämästä mielenkiintoista. Tavoitteisiinkaan ei kannata ehdottomasti tarrautua, jos hinta on turhan kova.
Merkityksellisyyden rakennusaineet Martelan mukaan
Martelan sekä onnellisuuden itsemääräämisteorian mukaan tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta näyttäisi tuottavan sellainen elämä, jossa toteutuvat 1) arvojen ja kiinnostuksen kohteiden autonomia, eli omannäköinen elämäntapa, 2) kyvykkyyden, 3) yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden sekä 4) hyvän tekemisen kokemus. Martelan ohjeen voisi tiivistää: hyväksy mennyt ja luo tulevaisuudelle merkityksellisiä tavoitteita kuitenkaan niihin takertumatta.
Järvilehto haastaa onnellisuuspuheen
Järvilehto kertoi olevansa paljosta samaa mieltä Martelan kanssa, mutta sanoi haluavansa murtautua koko onnellisuus-diskurssin läpi. Järvilehto esitti, että todellisuuden syvärakenne on hengellinen, “korkeampi voima”, Jumala. Ilman yhteyttä hengelliseen todellisuuteen elämä jää pintatasolle, emmekä pääse käsiksi syvimpään todellisuuteen tai asioiden oikeaan järjestykseen. Tietoteoriasta väitöskirjansa tehnyt Järvilehto huomautti, että puhe hengellisestä todellisuudesta ei ole vailla perusteita.
Järvilehto sai ateistisen kotikasvatuksen, mutta hänet kastettiin aikuisena. Järvilehto rohkaisi olemaan pelkäämättä uskonnollista kieltä, myöskään muiden uskontojen, sillä pelkkä tieteen kieli ei vie elämän syvissä kysymyksissä perille.
Kritiikkiä self help -kulttuurille
Kumpikin filosofi kritisoi self help -kirjallisuudessa esiintyvää onnellisuuspuhetta. Elämän optimointi sekä negatiivisten tunteiden ja kärsimyksen välttäminen voivat johtaa
inhimillisyyden vähenemiseen. “Negatiivista ihmistä ei pidä karttaa, vaan halata,” sanoi Järvilehto. Martela painotti, että rakastaessa jotakin, ottaa aina riskin kärsimyksestä ja rakkauden kohteen menettämisestä. Kärsimys paljastaa asioiden arvon.
Frank Martela (vasemmalla), moderaattori Ilmari Räisänen (keskellä) ja Jyrki Järvilehto (oikealla)
Totuus, hyvyys ja kauneus – Jumala ja elämän merkitys
Tampereen yliopistolla Veritas Forumissa keskustelivat yhdysvaltalainen systemaattisen teologian professori Jordan Cooper (American Lutheran Theological Seminary, Indiana) ja Tampereen yliopiston filosofian dosentti Jani Hakkarainen. Otsikkona oli “How do reason, goodness and beauty go together with God and the meaning of life?” Moderaattorina toimi Veritas Forumin koordinaattori TT Lilian Lindén.
Kristillinen näkökulma merkityskriisiin
Cooper esitti, että länsimaisen ihmisen kriisin ytimessä on totuuden, hyvyyden ja kauneuden todellisuuden kadottaminen. Vaikka ihmiset kokevat näistä kolmesta välähdyksiä, usein arkisesti ja tiedostamatta, estää nykyinen maailmankuva näkemästä näitä syvällisinä totuuksina maailmasta. Tämä johtaa merkityksettömyyden kokemukseen.
Kristillinen teologia puolestaan näkee totuuden, hyvyyden ja kauneuden viittaavan Jumalaan. Monet inhimilliset tarpeet ovat tyydytettävissä aineellisessa maailmassa. Totuuden, hyvyyden ja kauneuden kaipaus ei täysin täyty tässä ajassa. Kristillisen teologian mukaan tämä on vihje siitä, että olemme ikuisuusolentoja tarkoitettuina Jumalan yhteyteen.
Hakkarainen ja Bildungin merkitysnäkemys
Hakkarainen yhtyi Cooperin näkemykseen länsimaiden merkityskriisistä, ehdottaen puolestaan ratkaisuna 1700-luvulla alkunsa saanutta saksalaista Bildung-filosofiaa (suom. “sivistyminen”). Bildung voidaan käsittää yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kultivaatioprosessina kohti täydellisyyttä. Bildungin visio on kuitenkin täysin sosiaalinen ja tämänpuoleinen ilman perustavanlaatuista metafyysistä pohjaa.
Cooper esitti hyviä vasta-argumentteja ja kysymyksiä Hakkaraiselle, ja niitä sekä yleisön kysymyksiä molemmille puhujille voi kuunnella YouTubesta striimitallenteina Veritas Forum Finland –kanavalta.
Tampereen Veritas Forumin huhtikuun 2025 keskustelijat Jani Hakkarainen (vasemmalla) ja Jordan B. Cooper (oikealla)
Veritas Forum – Kristuksen ainutlaatuisuus akateemisessa keskustelussa
Veritas Forumit ovat yliopistoilla järjestettäviä keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita eri maailmankatsomusten näkökulmista. Ensimmäinen Veritas Forum järjestettiin vuonna 1992 Yhdysvalloissa Harvardissa, ja Suomessa tätä ainutlaatuista työmuotoa koordinoi OPKO.
Tapahtumat tarjoavat tilan rohkealle dialogille, jossa yksi puhuja edustaa aina kristillistä näkökulmaa. Keskustelut etenevät asiantuntijoiden alustuksista toistensa kommentointiin ja yleisön kysymyksiin.
Sana veritas on latinaa ja tarkoittaa totuutta. Forumien kautta kristityt saavat äänensä kuuluviin akateemisessa maailmassa.
Forumien taustalla on myös ajatus Kristuksen ainutlaatuisuudesta – siitä, että totuus, hyvyys ja kauneus viittaavat Jumalaan ja että kristillinen maailmankuva tarjoaa syvällisiä vastauksia merkityksen etsintään.
Forumit järjestetään yhteistyössä opiskelijoiden, yliopistojen, kirkon oppilaitostyön ja ainejärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tehdä näkyväksi maailmankatsomusten merkitys sekä etsiä yhdessä vastauksia elämän ja yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Jokainen tilaisuus on ainutlaatuinen, ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus esittää kysymyksiä, joille usein ei ole tilaa akatemisessa ympäristössä.
Tue foorumeiden järjestämistä:
Varainkeruutili:
FI10 8000 1301 0446 09
BIC: DABAFIHH
Viitenumero 2095
Kirjoitus on julkaistu aluin perin Arkin numerossa 2/2025.
Tilaa Arkki tästä.
Teksti: Elias Rautiainen
Kuvat: Lilian Lindén
