Tämä salaisuus on suuri

Raamatun vertauskuvat Israelista Jumalan morsiamena ja Kristuksesta seurakunnan sulhasena, joka tulee pian noutamaan rakkaansa luokseen, ovat jääneet itselleni hiukan pintapuolisiksi teemoiksi. Opin niistä jotakin Paul Copanin kirjasta Onko Jumala moraalihirviö? (s. 36–38).

Vanhassa testamentissa Jumala vihastuu lukuisia kertoja israelilaisten vaihtaessa palvontansa kohteen elävästä Luojasta vähäpätöisiin jumalankuviin. Miksi Hänen vihansa vaikuttaa välillä suhteettoman suurelta? Tämän voi ymmärtää paremmin, kun muistaa, että Jumalan tekemää liittoa Israelin kanssa verrataan avioliittoon. Hooseaa käsketään jopa demonstroimaan kansan uskottomuutta ottamalla vaimokseen prostituoitu, joka ei muuta tapojaan avioliitonkaan myötä. Tämänkin jälkeen profeettaa kehotetaan rakastamaan: ”Sitten Herra sanoi minulle: ”Mene vielä ja rakasta naista, vaikka hänellä on rakastaja, ja hän rikkoo avion. Rakasta häntä niin kuin Herra rakastaa israelilaisia, vaikka nämä kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja.” (Hoos. 3:1.)

En usko Jumalan olevan lainkaan vähempää kiinnostunut seurakuntansa ajatuksista ja teoista kuin sulhanen on morsiamensa jakamattomasta rakkaudesta.

Myös Uudessa testamentissa avioliittovertauksella kuvataan Kristuksen ja seurakunnan suhdetta. Kirjeessään efesolaisille Paavali antaa puolisoille elämänohjeita. ”Vaimot, olkaa omalle miehellenne alamaisia niin kuin Herralle.” ”Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa.” Näiden jälkeen Paavali toteaa: ”Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.” Luisumatta morsiusmystiikkaan voin näiden vertauskuvien avulla ymmärtää Jumalan valtavan rakkauden ja tahdon olla yhteydessä omiinsa.

En usko Jumalan olevan lainkaan vähempää kiinnostunut seurakuntansa ajatuksista ja teoista kuin sulhanen on morsiamensa jakamattomasta rakkaudesta. Mitä on sellainen rakkaus, joka ei välitä siitä, että morsian tuskin enää tunnistaa sulhasensa ääntä? (Matt. 7:22, 23.) Mitä on sellainen rakkaus, joka ei välitä ensirakkauden tekojen hiipumisesta olemattomiin? (Ilm. 2:4, 5.)

Toivon, ettemme yksilöinä, yhteisöinä emmekä seurakuntana epäilisi Jumalan rakkautta, tahtoa johdattaa ja antaa viisautta sitä pyytäville. Ja toiseen suuntaan: että palvelisimme Jumalaa koko sydämellämme. Tessalonikalaiskirjeen sanoin: ”Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan, ja säilyköön koko teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka kutsuu teitä, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.” (1. Tess. 5:23, 24.)

 

Teksti: Anniina Mahkonen, Tampereen OPKO
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 1/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lähetetty-koulutus 2023

Tule kasvamaan yhdessä Jumalan lapsena ja opettelemaan elämään Jeesuksen lähettämänä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää Lähetetty-koulutuksesta

pääsiäispysäkki

6.-9.4.23 Pääsiäispysäkki – Rukouksen ja hiljentymisen päivät Enä-Sepässä

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Kohti kumppanuuksien kulttuuria

Lähipiirin kutsuminen mukaan OPKOn työn kumppaneiksi ja ystäviksi on jännittävää ja sen voi oppia tekemään hyvin, sanoo johtava opiskelijatyöntekijä Pekka Ryhänen. Tämä on välttämätön suunta, sillä tulevaisuudessa järjestö on yhä enemmän yksityishenkilöiden lahjoitusten varassa.

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Lähettilään DNA

Jumala varustaa meidät lähettilään tehtävään. Hän myös eheyttää ja ei pakota ketään samaan muotiin, kirjoittaa teologian opiskelija Hanna Ojuva.