Kaikki alkoi siitä, että ajauduin kristittyjen joukkoon, jossa minulle kerrottiin uskosta. Minun oli pakko hyväksyä ja ihmetellä, miksi ihmiset uskovat Jeesukseen ja sitoutuvat hänen tahtoonsa. Lopulta rukouksen kautta tunsin itsekin sen Jumalan, joka rakastaa minua.
Ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka eivät tunne Jumalaa. Meidän tehtävämme on kertoa heille uskostamme ja johdattaa heitä Jumalan yhteyteen. Itsekin olemme yleensä tulleet uskoon sen kautta, että joku on kertonut.
Olisi hyvin itsekästä pitää Elävää vettä itsellämme ja katsoa, kun läheisemme kuolee janoon. Jumalan rakkaudella meitä kohtaan ei ole mitään rajoja, ja mekin saamme rakastaa läheisiämme niin paljon kuin voimme.
Ihmiset ympärillämme kaipaavat vapauttavaa totuutta. Vaikka maailma ympärillämme yrittää poistaa hengellisyyttä meistä, me saamme olla avoimesti kristittyjä ja ilmaista uskoamme ympärillemme.
Evankeliointi ei kuitenkaan lähde meistä tai säälistä, vaan meidän suhteestamme Jumalaan. Kun itse opin tuntemaan Jumalan, se oli minulle niin suuri ilosanoma, että se tuottaa edelleen halua kertoa sitä eteenpäin.
Kun elämme uskossa, on luonnollista kertoa siitä Jumalan voimassa. Olen ollut evankelioimassa erilaisissa tilanteissa ja joutunut kohtaamaan omia ennakkoluulojani ja epäuskoani Jumalaa kohtaan. Mutta yllättävästi Jumala pystyy käyttämään epäilevää ja pelokastakin kristittyä lähetystyössään.
Se on rohkaissut, kun luottamusta ja keskustelua syntyy odottamattomissa tilanteissa. Ensimmäinen osa lähetyselämää on läsnäolo ei-uskovien keskuudessa. Sitten kun olemme läsnä, voimme aiheuttaa luottamusta ja päästä välittämään uskoamme.
Evankelioinnista saa aina itsekin paljon siunausta. Kun usko virtaa meidän kauttamme, se virkistää. On ihanaa kertoa siitä, mitä Jumala on tehnyt minun elämässäni. Joskus ihmiset kiinnostuvat uskosta jo ennen kuin sitä ehtii tuoda esille.
Yleensä ihmiset ovat ihan hyvillään, kun heitä evankelioi. Syksyllä eräs nainen bussissa sanoi, että ”teidän uskovien kanssa on niin mukava keskustella, kun te olette niin sujut itsenne kanssa”. Vastasin vain, että ihan hyväähän me tarkoitamme, kun kerromme Jeesuksesta.
Kun kerromme Jeesuksesta, siitä on aina hyötyä. Ilosanoma on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen jokaiselle, joka sen uskoo (Room. 1:16). Lähetyselämä on meidän yhteinen juttu, johon meidät on kutsuttu ja se lujittaa meitä yhteen. Se on elävää uskoa ja saa myös läheisemme kiinnostumaan siitä.
Sami, Helsingin OPKO
