Toiminta- vai lähetyskeskeisyys?

restart2015talkoolaiset
Pari vuotta sitten mietin, että miltä haluaisin toimintamme näyttävän? Onko OPKOn toiminta oikeasti lähetystoimintaa? Järjestömme nimessä lukee lähetys, niin nimeä laadittaessa on varmasti ajateltu sen olevan keskeinen ja tärkeä asia. Onko toiminnastamme tullut pelkästään hengellistä opiskelijatoimintaa kristityille opiskelijoille? Mitä Jumala haluaisi tehdä OPKOn toiminnan kautta?

Vastaus ei ole onneksi vaikea. Se mitä Jumala haluaa tehdä on helppo löytää Raamatusta. Jumala haluaa pelastaa ja kutsua  ihmisiä takaisin yhteyteensä. Kun ihminen lankesi syntiin, niin Jumala lähti etsimään langenneita Aadamia ja Eeva ja korjasi itse välit. Jeesuksen eläessä maan päällä vietti hän paljon aikaa ihmisten kanssa, jotka olivat kaukana Jumalasta. Hän etsi eksyneitä ja kadonneita. Jos mietimme tätä omassa toiminnassamme, niin teemmekö näin? Kuinka paljon toiminnastamme on varsinaisesti kutsuvaa toimintaa, jossa ollaan kentällä kohtaamassa ihmisiä?

Emme ole aivan tässä ytimessä. Olen pohtinut muutamia tuntomerkkejä, joiden avulla voimme arvioida kristillistä toimintaa tavoittavuuden näkökulmasta:

  1. Toiminnassa on mukana muitakin kuin tunnustavia kristittyjä. Se tuo aivan erilaisen jännitysmomentin opiskelijailtoihin. Keskustelut eivät menisi tutulla tavalla, vaan kristityt joutuisivat oikeasti perustelemaan uskoaan ja saisivat vastattavakseen haastavia kysymyksiä.
  2. Ihmisiä tulee uskoon.Tällaisista kohtaamisista seuraisi uskoontulemisia, koska “Jumalan sana ei tyhjänä palaa”.
  3. Tapahtuu hengellistä kasvua. Paikalleen pysähtyneessä toiminnassa ei tapahdu kasvua ja oppimista. Kun toiminnassa on mukana ihmisiä, jotka tarvitsevat opetusta ja ohjausta, niin se kasvattaa jo mukana olevia kristittyjä hengelliseen vastuuseen. Ihmiset eivät kasva vain opetusta tai saarnaa kuunnellen, vaan Jumalan sanaa on päästävä testaamaan käytännössä ohjatusti.
  4. Kuulemme todistuksia. Jotta lähetyskeskeinen ilmapiiri ja kulttuuri voi syntyä, se vaatii säännöllistä puhetta. Jos keskustelemme vain tietopuolisesti opetuksesta tai vain arkisista asioista, niin lähetysnäkökulma unohtuu. Uskoontulemiset ja niiden esillä pitäminen rohkaisee koko yhteisöä.
  5. Toimintaan kutsutaan myös seurakuntayhteydestä vieraantuneita kristittyjä. Myös kristittyjen kavereiden, joilla ei ole seurakuntayhteyttä kutsuminen opiskelijailtoihin on tärkeää.
  6. Toimitaan yhdessä näkyvällä tavalla ihmisten tavoittamiseksi. Sen lisäksi että jokainen toimii omalla paikallaan arjen kutsumuksessa, niin teemme yhdessä porukalla jotain, joka näkyy ulospäin.

Näin voimakas keskittyminen lähetykseen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lopetamme arkielämän velvoitteet ja keskitymme vain lähetykseen vaan pikemminkin sen oivaltamista, että juuri se arkielämä on meidän lähetyskenttämme. Jeesuksen elämästä luultavasti vain murto-osa oli julkisten puheiden pitämistä ja suurin osa oli sitä, että hän oli ihmisten parissa tekemässä tavallisia asioita. Evankeliumeihin on tallennettu olennaiset ja käänteentekevät opetukset, joiden kautta Jeesus vaikutti ihmisiin ja opetti Jumalan valtakunnasta, mutta siihen tilanteeseen pääseminen on vaatinut paljon arkista ihmisten kohtaamista, että häntä kuunneltiin.

Vielä nämä asiat eivät ole arkitodellisuutta ja säännöllistä rutiinia, mutta jotain sen suuntaista olemme kuitenkin välillä tehneet ja kokeneet. Alkusyksyn illassa meillä oli vapaamuotoinen iltahartaushetki, jossa rohkaisimme toisiamme kertomaan asioista, mitä Jumala on tehnyt heidän elämässään. Eräs opiskelija kertoi, että hänen lukioaikainen kaveri oli tullut uskoon. Viime keväänä illassa kävi ihminen, joka luonnehti oman maailmankatsomuksen ateistiseksi ja hänen kanssaan oli erittäin mielenkiintoista keskustella.

Vuotuinen ReStart -tapahtuma on iso ponnistus, jossa nuoret tekevät tavoittavaa työtä jopa yli järjestö- ja seurakuntarajojen. Sählyvuorolla ja leffailloissa on käynyt porukkaa, jotka eivät ole muuten mukana toiminnassa. Olemme muutamia kertoja käyneet opiskelijaillan jälkeen kaupungilla kohtaamassa ihmisiä tai laittaneet ruokaa ennen opiskelijailtaa ja kutsuneet sinne ystäviä.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin