Alussa oleva sana ”mutta” viittaa siihen, että edellä on kerrottu kaikkien muiden olleen ihmeissään, kun kuulivat paimenten kertovan joulun ihmeestä.
Oli siinä tietysti ihmettelemistä. Enkelit ja kaikki. Ja sanoma, että Vapahtaja on syntynyt ja että se sanoma kuuluu kaikille ja että maan päällä rauha ihmisille, joita Jumalan rakastaa. On yhä syytä ihmetellä.
Ihmettelijöitä riittää. Mutta voisimmeko olla kuin Maria? Hän kätki kaiken sydämeensä ja tutkisteli sitä. Miten se tapahtuu? Näin uskonpuhdistuksen juhlavuoden alla etsin apua Lutherilta.
Kristitty opiskelee uskon perusteita
Olemme tottuneet ajattelemaan, että kristitty on se, joka uskoo Jeesukseen. Niin asia tietysti onkin. Kasteessa ja uskossa meidät on liitetty Kristukseen. Luther kirjoittaa kuitenkin Vähän katekismuksen esipuheessa myös näin: ”Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä.” Luther jatkaa, ettei sellaisia saa päästää ehtoollisellekaan.
Mitä siis Lutherin mukaan piti oppia ollakseen kristitty? Uskon perusteet, katekismus. Ison katekismuksen esipuheessa hän jatkaa: ”Mutta puhuakseni itsestäni: myös minä olen tohtori ja saarnaaja, ainakin yhtä oppinut ja kokenut kuin nuo ylimieliset ja suruttomat arvelevat olevansa. Silti teen kuin lapsi, joka opiskelee katekismusta.” Luther sanoi aamuisin ja muulloinkin lausuvansa Isä meidän –rukouksen, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja psalmeja. ”Lapseksi ja katekismusoppilaaksi minun on jäätävä ja mielelläni jäänkin.”
Katekismus ei ole Raamatun kilpailija vaan sen pääsanoman kooste. Niinpä Luther samassa yhteydessä puhuu Jumalan sanan harjoittamisesta ja mietiskelemisestä, joka on tehokas apu Perkelettä, maailmaa ja pahoja ajatuksia vastaan.”Millään suitsuttamisella et varmasti kykene torjumaan Perkelettä yhtä tehokkaasti kuin seurustelemalla Jumalan käskyjen ja sanojen kanssa.”
Mietiskelyn neljä punosta
Käskyjä mietiskellessään Luther sanoo sitovansa ”jokaisen käskyn neljästä punoksesta seppeleeksi”. Ensinnäkin hän miettii käskyn opetusta eli sitä, mitä Jumala siinä häneltä vaatii. Toiseksi hän kääntää käskyn kiitokseksi. Kolmanneksi hän tunnustaa, miten hän on kutakin käskyä vastaan rikkonut. Ja lopuksi hän rukoilee.
Lutherin antama neljän punoksen malli sopii kaikkeen Raamatun lukemiseen ja mietiskelyyn.
Ensimmäiseksi Luther kysyy, mitä Jumala tuossa käskyssä vaatii (opetus), sitten mitä Jumala lupaa ja antaa (kiitos), kolmanneksi millä tavoin hän on itse rikkonut käskyä vastaan (synnintunnustus) ja lopuksi hän rukoilee, että voisi paremmin toimia Jumalan käskyn mukaan (rukous).
Lutherin antama neljän punoksen malli sopii kaikkeen Raamatun lukemiseen ja mietiskelyyn. Siinä näkyy myös uskonpuhdistuksen suurimmaksi lahjaksi kutsuttu lain ja evankeliumin erottaminen. Mitä Jumala laissa vaatii, sen hän evankeliumissa antaa.
Lutherin mukaan Pyhä Henki on läsnä tällaisessa Raamatun lukemisessa, keskustelussa ja mietiskelyssä. Apostoli Paavalikin muistuttaa, että Hengen miekka on Jumalan sana.
Ehkä on usein parempi lukea vähän ja pohtia näin lukemaansa kuin lukea nopeasti ja mitään ajattelematta pitempi jakso.
Tällaiseen käskyjen mietiskelyyn kehottaa Raamattukin. ”Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin.” ( 5. Moos. 6:6-9)
Jumalan sana antaa ilon
Raamatun pisin luku Psalmi 119 on täynnä Jumalan sanan ylistystä ja sen merkityksen korostamista. Sen mukaan ne ihmiset ovat onnellisia, jotka kysyvät Jumalan tahtoa ja seuraavat hänen lakiaan. ”Sinun käskyistäsi minä saan ilon.” ”Sinun sanasi antoi minulle toivon.” ”Sinun lupauksesi on kurjuudessa lohtunani.” ”Minä panen toivoni sinun sanaasi.” ”Ellei lakisi olisi ollut minun ilonani, olisin menehtynyt kurjuuteeni.” ”Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä.” ”Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.” ”Sinun käskyissäsi on totuus.” (Ps. 119:1-2, 16, 47, 49, 50, 74, 92, 104, 130, 151)
Uudessa testamentissakin on isot lupaukset Jumalan sanan vaikutuksesta ja merkityksestä. ”Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.” (2. Tim. 3:16-17)
Raamattumietiskely antaa siis sitä, mitä eniten tarvitsemme: ymmärrystä, lohtua, toivoa ja iloa. Tulemme jopa kaikkeen hyvään kykeneviksi. Suositeltavaa voisi olla myös pitää raamattupäiväkirjaa niistä löydöistä, joita Raamatun äärellä tekee. Niin Jumalan sanasta saadut siunaukset eivät niin helposti unohdu.
Hyvä joulu ja onnellinen uusi vuosi
Toivotamme taas monille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Entäpä jos meidän joulumme olisi tänä vuonna niin hyvä, että silloin ottaisimme aikaa mietiskellä Jumalan sanaa? Ja uusi vuosi voisi olla todella onnellinen, jos tuosta mietiskelystä tulisi jokapäiväinen tapa.
Luther kirjoitti Ison katekismuksen esipuheessa: ”Mistä saisi tarpeeksi paperia ja aikaa voidakseen kertoa kaiken sen hyödyn ja hedelmän, minkä Jumalan sana vaikuttaa? Perkelettä on tapana kutsua tuhattaituriksi. Miksi tulisikaan kutsua Jumalan sanaa, joka karkottaa ja tuhoaa tuollaisen tuhattaiturin kaikkine mahtikonsteineen. Vähintään satatuhattaituriksi!”
On hyvä Marian lailla kätkeä Raamatun sanoja sydämeen ja tutkistella niitä. Maria tarvitsi niitä monta kertaa, kun miekka kävi läpi hänen sydämensä. Mekin tarvitsemme niitä ylläpitämään uskomme aina viimeiselle rajalle saakka.
Timo Junkkaala
OPKOn pääsihteeri 1986-1993
