Tiesitkö, että OPKOn koululaisten ja nuorten parissa on käynnissä rukousherätys? Vuoden vaihtuessa yli 40 suomalaista nuorta osallistui Saksassa pidettyyn Revive-konferenssiin. Monet Euroopan eri maista tulleet osallistujat ihmettelivät suomalaisten nuorten palavaa rukouselämää. Joku jopa sanoi, että jos Euroopassa joskus puhkeaa herätys, niin he eivät ihmettelisi, jos se alkaisi juuri Suomesta. Minultakin kansainväliset työtoverini ovat innostuneina kysyneet, mitä Suomessa oikein tapahtuu.
Rukousherätyksen rinnalla nuoret etsivät innokkaasti armolahjoja ja pyytävät niitä Jumalalta seurakunnan rakennukseksi. Nuoret myös rukoilevat vielä uskosta osattomien ystäviensä puolesta ja valmistelevat tapahtumia ja leirejä rukoillen. Mitä tämä kaikki oikein enteilee?
Kirkkohistoria ei tunne yhtään herätystä, johon ei liittyisi rukousta. Suomi ei tee tässä poikkeusta. Esimerkiksi herännäisyyden syntyvaiheisiin liittyi rukous kielilläpuhumisineen. Evankelisen herätysliikkeen perustaja Fredrik Gabriel Hedberg oli pitkään kirkkoherrana Kemiönsaarella. Kirkon vieressä kohoaa mäki, jonka laella oli hänen rukouspaikkansa. Sinne hän nousi, satoi tai paistoi. Hedbergin kautta evankelinen herätys levisi lähes kaikkialle Suomeen. Myös OPKOn syntyvaiheisiin liittyy vahva rukousinnostus. Polvilleen painuen rukoiltiin yliopistojen ja muiden oppilaitosten puolesta. Myöhemmin tästä herätyksestä syntyi muun muassa kolme lähetysjärjestöä, joiden kautta evankeliumi kanavoitui kaikkialle maailmaan. Siellä missä on rukousherätystä voi tapahtua suuria ja odottamattomia asioita.
Maamme kaipaa kipeästi herätystä ja suunnan muutosta, jotka vain Jumala voi saada aikaan. Yhteiskuntamme ja kirkon maallistuminen kiihtyy, ja monia tämä muutos pelottaa. Me voimme muun muassa kannanotoillamme ja vaaleissa äänestämällä vaikuttaa asioiden kulkuun. Tehokkain paikka vaikuttaa voi sittenkin olla oma rukouskammio. Uskonpuhdistaja Martti Luther sanoi, että seurakunta marssii parhaiten polvillaan. Nyt tälle marssille olisi tilausta.
Herätyksen tavoittelu ei kuitenkaan saa korvata haluamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Yksi armolahjoista, jota seurakunnissamme kipeästi tarvitaan, on henkien erottamisen lahja. Siinä tärkein väline on Jumalan sana ja siitä nousevat periaatteet. Myös kaikkea hengellistä toimintaa, kuten rukousta ja karismaattisuutta, tulee arvioida sanan valossa. Tämän vuoksi Raamatun opettamisen ja rukouksen tulisi kulkea aina tukevasti rinnakkain. Ei ole olemassa vain rukouksen ihmisiä tai vain raamattuihmisiä. Kristityn tulee aina olla molempia.
Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 1/2023. Tilaa Arkki ilmaiseksi
