Herätyskristillisyyttä moititaan usein älyn ja syvällisen ajattelun puutteesta, jopa sen suoranaisesta vähättelystä. OPKO kokoaa paljon myös akateemisesti orientoituneita nuoria, minkä vuoksi ajattelemisessa harjaantuminen voisi kuulua järjestömme tavoitteiden joukkoon. Kaikki kristityt opiskelijat eivät kuitenkaan jaksa painia sellaisten arvojen ja uskomusten parissa, jotka näyttävät olevan ristiriidassa kristillisen uskon kanssa. On arvokasta, että väsynyt saa halutessaan tulla valmiiseen pöytään, toisen pureskeleman ruuan äärelle. Toivottavasti osaamme OPKOssa kattaa pöydät niin, että niistä löytyy aineksia sekä väsyneelle että älyllistä kasvua kaipaavalle. Ainakaan emme halua toistaa sitä käsitystä, että Jumalan Hengen johdatus ja järjen käyttäminen olisivat toistensa vastakohtia.
Opiskelijoilla ei ole kovin usein aikaa perinpohjaisesti pohtia, mitä annettavaa Raamatusta nousevilla arvoilla ja ihmiskuvalla on vaikkapa lääketieteen, arkkitehtuurin, kirjallisuuden, poliittisen historian, teatteritaiteen tai taloustieteen aloilla. Tällainen pohdinta on kuitenkin äärettömän rikastuttavaa ja auttaa kokonaisvaltaiseen kasvuun ihmisenä ja oman alansa ammattilaisena. Tutustuminen Paavalin, Augustinuksen ja C.S. Lewisin kaltaisiin suuriin ajattelijoihin voi olla jopa arvokkaampaa kuin Kelan tarjoama opintolainahyvitys etuajassa opintonsa päättäville.
Unelmoin kristillisestä nuorisoliikkeestä, joka kasvattaa syvällisiä ajattelijoita.
Jos ajattelumme perusteet ovat huterat, uskonelämä eriytyy maailmasta omaksi saarekkeekseen. Se kaivetaan esille, kun mennään opiskelijailtaan, raamattupiiriin tai jumalanpalvelusyhteisöön. Uskon missionaalinen ulottuvuus heikkenee. Meistä tulee kuin puita, joiden juuret eivät ole kasvaneet syvälle ravitsevaan maaperään. Tyynessä ilmassa pärjää kyllä sekin, jonka juuristo suikertaa pintaa pitkin, mutta kun ympärillä myrskyää, ilman syvälle tunkeutuvia juuria puu ei pysy pystyssä. Yhä kauemmas kristillisistä juuristaan erkaneva länsimainen kulttuuri tekee mielellään liiton sellaisen älyllisen pohdiskelun kanssa, jossa ei ole ihmistä henkilökohtaisesti ja Herrana puhuttelevaa Jumalaa. ”Onko Jumala todellakin sanonut?” kysyi käärme paratiisissa, ja sitä se kysyy edelleen. Tähän kysymykseen voi oppia vastaamaan hyvin, ja jos sen teemme, voimme olla profeetallinen ääni kulttuurimme keskellä.
Unelmoin kristillisestä nuorisoliikkeestä, joka kasvattaa syvällisiä ajattelijoita. He voivat auttaa itsensä lisäksi myös toisia Kristuksen luokse. Kristukseen on kätketty kaikki viisauden ja tiedon aarteet (kts. Kol. 2:2–3). Jeesus on syvin ”tieto”, jonka ihminen voi saavuttaa, ja hänen kuninkuutensa ulottuu kaikille elämänalueille. Hän kutsuu meitä – kuten OPKOn säännötkin sanovat – antautumaan Pyhän Hengen hallintaan.
Tässä lehdessä puhutaan kristillisestä ajattelusta. Rukoillaan, että Jumala saisi nostaa keskuudestamme nuoria, jotka ajattelevat terävästi, rakastavat intohimoisesti ja antavat elämästään parhaansa Jumalan käyttöön, minne ikinä hän heitä johdattaakaan.
Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 2/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi
