Rakasta Jumalaa kaikilla ajatuksillasi

Yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio
“Varo miestä, joka lukee vain yhden kirjan”, kristillisen opin asiantuntija Olli-Pekka Vainio haastaa. Saarnatuoli olisi hänen mielestään loistava paikka opettaa ihmisiä ajattelemaan paremmin.

Tapaan Olli-Pekka Vainion pienessä järvenpääläisessä kuppilassa aamukahvin äärellä. Tarkoitus on käsitellä ajattelua kristillisen uskon näkökulmasta, sillä liittyyhän uskoon muutakin kuin usko. Aloitamme tekstillä, jossa on viittaus Matteuksen evankeliumin kohtaan. Siinä fariseukset tenttaavat Jeesusta lain suurimmasta käskystä. Jeesus käskee fariseuksia rakastamaan Jumalaa koko sydämestä, mielestä ja koko elämällä. Mitä Jeesus tarkoittaa?

Intuitiivinen ajatus on, että Jeesus kehottaa tässä käyttämään myös hoksottimia. Yliopiston lehtori ja dosentti osoittaa kuitenkin toisaalle. Hän kertoo muotoilun olevan tyypillinen heprean kielelle.

– Samoja asioita toistetaan eri termein. Sydän ja mieli viittaavat molemmat kaikkeen, mitä ihminen on. Moderni jaottelu esimerkiksi järkeen ja tunteisiin eivät ole tyypillisiä Raamatun ihmisten ajattelulle. Käsitteet sydän, mieli ja elämä olivat siinä maailmassa toisiinsa kietoutuneita.

Vainio on ajatellut kristillistä ajattelua työkseen vuosikausia. Hänen erityisaloikseen on yliopiston sivuille merkitty muun muassa systemaattinen, analyyttinen ja poliittinen teologia. Tuottelias mies on kirjoittanut arvostetuille kustantajille lukuisia kirjoja ja artikkeleita teologian lisäksi myös filosofiasta.

Mutta palataan Jeesuksen käskyyn fariseuksille.

– Jonkinlainen houkutus on ajatella, että pitäisi tehdä filosofiaa ja mietiskellä ankarasti nojatuolissa, Vainio jatkaa.

Joillekin meistä on annettu filosofin tehtävä, jota on hoidettava mahdollisimman hyvin. Jos huomaa omaavansa analyyttistä ajattelukykyä, se voi Vainion mukaan olla merkki siitä, että filosofian harjoittaminen voisi olla oikea suunta.

– Kutsumus yleensä löytyy sieltä, missä olet hyvä, mutta missä on myös sopivasti painetta kehittymiselle.

Jokainen voi kehittyä ajattelijana

Ajattelukyky on taito, jota jokainen voi kehittää. Vainio nostaa yhdeksi keinoksi lukemisen. Ja jos haluaa oikeasti kehittyä, pitää löytää itselle sopivat tekstit. Siis sopiva vaikeusaste, ei liian helppoja tekstejä. Vainio esittelee kosmologian alaan kuuluvan käsitteen ”kultakutrivyöhyke”. Se tarkoittaa avaruudessa aluetta, jossa on ainakin teoriassa edellytykset elämälle.

– Ajattelussa on hyvä siirtyä vyöhykkeelle, jolla harjaantuu. Jos luet vain omia ennakkokäsityksiäsi vahvistavia tekstejä, ajattelusi ei kehity.

Hyväksi ajattelijaksi kehittyminen vaatii Vainion mukaan hirveästi työtä. Hän kertoo vielä itsekin tuskailevansa joidenkin artikkeleiden kanssa ja lukevansa niitä moneen kertaan.

– Karmeliittanunna ja filosofi Edith Steinin mukaan uskonnonfilosofia on hyödyllistä vain harvoille, sillä harva pystyy tekemään sitä hyvin, systemaatikko kertoo.

Onneksi Jumalan rakastaminen järjellä ja ajattelulla on kuitenkin jotakin muuta kuin filosofia-akrobatiaa. Vainio kiteyttää Jumalan intellektuaalisen rakastamisen minimin:

– Arvioidaan, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista, ja tavoitellaan sitä. Ihmisillä on tämä sielun kyky, jota ilman emme voi elää.

Mistä tiedät, mikä on totta ja hyvää?

Jos Jumalan kokonaisvaltaiseen rakastamiseen liittyy hyvän ja tavoittelemisen arvoisen tiedostaminen, mistä voisi lähteä liikkeelle? Olli-Pekka Vainion mukaan tulee käyttää mielen kykyä eli kognitiota.

– Asioita pitää arvioida. Jos joku asia näyttäytyy hyvänä, on selvitettävä, onko se oikeasti hyvä.

Arvioinnin apuna toimii esimerkiksi juuri lukeminen. Vainio nostaa esille Tuomas Akvinolaisen ajatuksen ”Varo miestä, joka lukee vain yhden kirjan”. Vainion mukaan meidän tulisi lukea erilaisia tekstejä. Myös sellaisten ihmisten kirjoituksia, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me itse, ja pyrkiä ymmärtämään heidän ajattelunsa perusteita. Olisi omituista ajatella, että sillä ihmisellä, joka minä tänään olen, ei olisi ainuttakaan väärää tai keskeneräistä uskomusta, Vainio havainnollistaa.

– On luontevaa ajatella, että meillä kaikilla on käsityksiä todellisuudesta, jotka ovat mahdollisesti vääriä tai ainakin puutteellisia. Ainut tapa lisätä tosiuskomusten määrää on nähdä enemmän vaivaa voidakseen vertailla erilaisia uskomuksia keskenään.

Entä mitä Vainio sanoisi nuorelle kristitylle, joka etsii uskolle perusteita eri kirkkojen ja oppien ristiaallokosta. Miten voi tietää, mikä on totta? Vainio kehottaa katsomaan alkuun.

– Kristinuskon ydin on ilmaisu Apostolisessa uskontunnustuksessa ja sitä edeltävässä Roomalaisessa kastetunnustuksessa. Näistä on lähdetty liikkeelle ja lähdetty rakentamaan kaikkea muuta.

Usko on praksis

Kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen, Tuomas ei ollut paikalla. Hänen oli vaikea uskoa toisten opetuslasten puhetta siitä, että Jeesus oli ylösnoussut. Hän epäili. Kun Jeesus ilmestyi toisen kerran, Tuomas sai koskettaa Jeesuksen käsien naulanjälkiä.

Vainio kertoo Tuomaksen päässeen osaksi opetuslasten joukkoa, mutta liika pohtiminen oli tämän opetuslapsen heikko kohta. Jäikö Tuomas siis kiinni ajatusvirheestä? Onko liiallinen ajatteleminen pahe?

– Suomalaisessa herätyskristillisyydessä on tähän liittyvä vaara. Usko on pään tietoa, mutta sydän on etäällä. Sellainen on aivouskoa.

Kristillinen mystikko Hugo Pyhä-Viktorilainen uskoi 1100-luvulla toisten olevan vahvoja mielen (kognitio) ja toisten tunteiden (affektit) alueella.

– Hänen mielestään kyky tuntea on arvokkaampi kuin kognitiiviset kyvyt, vaikka niitäkin tarvitaan.

Vainion mukaan usko on toimintaa, jolla pyritään kohti päämäärää. Usko on siis hänen mukaansa käytäntöä, praksista.

Ensisilmäykseltä usko voi näyttää siltä, kuin siinä olisi kysymys tunteesta. Kun tähän yhdistetään ajatus, että ”kaikki mikä tuntuu hyvältä, on oikein”, mennään railakkaasti metsään.

– Kun henkilö pyrkii toimillaan tavoittelemaan rakastamiaan asioita, on helppo keikahtaa johonkin, mitä sanotaan hurmahenkisyydeksi. Tällöin affektit ovat alkaneet ohjata ihmistä, Vainio pohtii.

Hänen mukaansa ei pidä tavoitella sitä, mitä tekee mieli, vaan sitä, mikä on totta ja oikein.

Lisää filosofiaa

Luterilaisen kirkon piirissä arvostetaan Vainion mielestä ajattelun taitoa, mutta arvostusta voisi olla vielä enemmänkin. Ilokseen hän on havainnut kasvavaa kiinnostusta filosofiseen teologiaan ja uskonnonfilosofiaan. Vainio kirjoittaa itse säännöllisesti Areiopagiin, joka on teologiaa ja filosofiaa sekä luonnontieteitä popularisoiva verkkolehti. Lehti kerää noin 140 000 latausta vuodessa. Se on kiitettävä määrä sivustolle, jolla meno on paikoitellen kovin korkealentoista. Yksi lehden luetuimpia tekstejä on hänen kirjoittamansa artikkeli inkvisitiosta. Parhaillaan hän valmistelee sivuprojektina tutkimusta erityisesti perisyntiin ja vastuuseen liittyvistä ongelmista yhdessä dosentti Aku Visalan kanssa.

– Aiheesta on tulossa Areiopagiin populaaria selvitystä.

Painia Jumalan kanssa

Saarnapönttö on Olli-Pekka Vainion mielestä paikka, josta käsin pappi voi auttaa seurakuntalaisia kehittymään ajattelussaan. Hän mieluusti näkisi saarnojen kehittämistä haastavampaan suuntaan, jotta ei mentäisi aidan matalimmasta kohdasta. Vainion mielestä vaivannäköön voisi innostaa vaikkapa nimi Israel. Miksi?

– Se tarkoittaa sitä, joka painii Jumalan kanssa.

*****************

Olli-Pekka Vainio kahvilassa.

Mukana NASAn astrobiologian tutkimuksessa

Vuonna 2016 Olli-Pekka Vainio valittiin osaksi NASAn ja John Templetonin säätiön rahoittamaa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka tutki astrobiologisia vaikutuksia ihmiseen ja yhteiskuntaan. Astrobiologia on tieteenala, joka tutkii elämän edellytyksiä muualla universumissa.

NASA halusi selvittää, millaisia vaikutuksia elämän avaruudesta löytymisellä olisi ihmiskuntaan – ja he halusivat tietää, mitä sanottavaa humanisteilla on asiasta. Tutkimusryhmään palkattiin teologien lisäksi muun muassa antropologeja, eetikoita, biokemisti ja astrofyysikko.

Teologien tehtäväksi jäi uskontoihin liittyvien vaikutusten tutkiminen: Jos muualta avaruudesta löytyisi elämää, millaisia vaikutuksia sillä olisi uskontoihin?

Vainio lähestyi aihepiiriä tutkimalla kirjailija C.S. Lewisin ajatuksia.

– Lewis mietti aika paljon avaruuteen liittyviä kysymyksiä ensimmäisten avaruuslentojen aikana. Minä tutkin sitä, miten hänen käsitykset ovat kestäneet aikaa.

Tutkimuksensa pohjalta Vainio kirjoitti kirjan Cosmology in Theological Perspective: Understanding Our Place in the Universe (Baker Academic).

Olli-Pekka Vainio

Ikä: 46
Kotipaikka: Järvenpää
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Harrastaa: Crossfit-tyyppistä kuntoilua, metsänhoitoa ja ammuntaa.
Tämänhetkinen tutkimus: Varmuuden ja epäilyksen suhde teologian historiassa.
Tärkeät kristilliset ajattelijat:
Edith Stein: Juutalainen, joka kääntyi kristityksi ja sai surmansa Auschwitzin keskitysleirillä. “Hän on merkittävä filosofi, joka yhdisti syvällisen intellektuaalisen ajattelun käytännön elämään. Osa hänen teksteistään on yksinkertaisia ja osa suunnattoman vaikeita.”
Nicholas Wolterstorff: Yhdysvaltalainen laaja-alainen filosofi-teologi, renessanssiajan ihanteen mukainen yleisnero, joka julkaisi paljon metafysiikasta arkkitehtuuriin ja estetiikkaan. “Olen yrittänyt jäljitellä Wolterstorffin ajattelua. Hän ja Stein ovat ihmisiä, joilla pää ja sydän ovat tasapainossa”.

Teksti ja kuvat: Ilkka Kontturi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Kirja_mainos_syvatty_pieni_web

Tilaa 3T jäsenhintaan

Suosittu OPKOn julkaisema uutuuskirja tarjoaa raikkaan kokonaisnäkemyksen tasapainoisesta elämästä kristittynä. Siihen kuuluu Jumalan tunteminen, itsensä tunteminen ja kutsumuksen tunteminen. Hinta varsinaisille jäsenille 10 euroa.

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
Yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio
Rakasta Jumalaa kaikilla ajatuksillasi

“Varo miestä, joka lukee vain yhden kirjan”, kristillisen opin asiantuntija Olli-Pekka Vainio haastaa. Saarnatuoli olisi hänen mielestään loistava paikka opettaa ihmisiä ajattelemaan paremmin.

Opetukset

Kuvassa on puu vihreää taustaa vasten.

Viisaus, paratiisi ja bad apple

Pitäisikö kristityn sulkea aivonsa Raamattua lukiessa? Ateistien hyökkäyksissä näin väitetään – ja yllättävää kyllä moni tavallinen suomalainen kuvittelee samoin. Vanha Nietzsche esitti, että Raamatussa ei ole yhtään järkevää käskyä. Jumala

Apologianurkka
Miikka Niiranen

Vapauden vangit

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Suomalaisessa kulttuurissa on mielenkiintoinen sekakäsitys vapaudesta. Toisaalta täällä on voimissaan ihanne alkukantaisesta metsänihmisestä vapaana vaeltavana salojen sankarina. Kesäisin se pääsee keskiäkäisessä

Kolumnit

Ossi Lehtihuhta

Vain yksi on Totuus, kaikille

Jeesus on vertaansa vailla oleva suunnistuksen ratamestari. Hänen reitillään toimii Jumalan Sana lamppuna ja valkeutena, kirjoittaa kauppatieteiden opiskelija Ossi Lehtihuhta.