Vuosittaisen Disciple-konferenssin aluksi pidämme rukoushetkeä tapahtuman puolesta. On tammikuun loppu. Mukana on toinen tapahtuman pääpuhujista, britti Lee Saville. Miehen olemuksesta huokuu poikkeuksellinen rauha ja avoimuus.
Hänen matkansa Jumalan valtakunnan työssä on ihmeellinen. Saville oli ollut vasta vuoden uskossa, kun kesällä 1995 alkoi tapahtua. Saville oli osakkaana vanhassa ja kunniakkaassa lakifirmassa Pohjois-Englannissa alkaessaan nähdä unia katulapsista.
Unessa Saville oli turvassa muurin takana. Toisella puolella muuria oli katulapsia ilman kenkiä, revenneissä vaatteissa, kasvot likaisina. Lapset juoksivat kohti yrittäen päästä muurin yli turvaan. Unessa Saville kuuli äänen sanovan ”Mene muurin yli, Lee!”. Hän teki työtä käskettyä ja kiipesi auttamaan lapsia.
Unet jatkuivat kuusi kuukautta eikä Saville tiennyt, mistä oli kyse. Eräänä päivänä häntä pyydettiin lähtemään Romaniaan hengelliseen konferenssiin.
Itkevä mies maassa
Maahan saapuessaan Lee Saville järkyttyi. Hän kiipesi ulos taksista ja näki edessään uniensa lapset.
– Kun saavuin Romaniaan ensimmäisen kerran, tunsin Jumalan rakkauden näitä lapsia kohtaan niin syvästi, että välillä en voinut muuta kuin istua maassa ja itkeä. Silloin seitsemänvuotias katulapsi näki minut ja tuli halaamaan.
Seurauksena itkin entistä kovaäänisemmin. Jumalan rakkaudessa on jotain todella riisuvaa. Kun koen siitä vilauksenkin, huomaan, miten vajaata ja puutteellista oma rakkauteni on.
Saville jäi miettimään asiaa ja siirsi paluutaan Englantiin viikolla. Pian hän ymmärsi Jumalan kutsuvan häntä Romaniaan, mutta hän ei halunnut kuunnella. Kotiin palattuaan hän vietti unettoman viikon. Lopulta hän järjesti itselleen kolme kuukautta vapaata ja lähti takaisin Romaniaan.
Siitä lähtien Saville on työskennellyt Romaniassa tehden yhteistyötä paikallisten kirkkojen kanssa. He ovat perustaneet alueelle muun muassa lastenkoteja. Avustustyötä varten Savalle perusti NetWorks-järjestön, jota hän johtaa. Se on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii kaikkein köyhimpien parissa luoteis-Romaniassa Aradin maakunnassa.
Avaimena aitous
Aitous ihmissuhteissa on Lee Savillen työn perusta.
– Ilman aitoja ihmissuhteita alamme helposti täyttää tarpeita, joita oletamme ihmisillä olevan. Sen sijaan meidän tulisi kuunnella, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat. Kun olemme luoneet ihmissuhteen, pystymme keskustelemaan avoimesti ystävinä. Kun ystävyys syvenee, auttaminen muuttuu molemminpuoliseksi ja ihmiset iloitsevat yhdessä toimimisesta.
Saville katsoo asiaa myös toisesta näkökulmasta.
– Toinen puoli kolikosta on, että toteutamme projekteja ja pyrimme saamaan aikaan hyviä asioita. Kun aikataulutamme, sovimme toimintatavoista ja työntekijöistä sekä mietimme rahoitusta ja resursseja, löydämme itsemme keskeltä projektia.
Saville painottaa, että ihmisten rakastaminen on ensisijaista, eivät projektit. Projekteja voi toteuttaa ilman rakkautta, vaikka ne voivat tietenkin olla myös rakkauden työkaluja.
Savillen mukaan länsimainen ajattelu on hyvin tulos- ja projektikeskeistä, vaikka meidän tulisi painottaa ihmissuhteita ja inhimillisyyttä.
Katulapset raamatunopettajina
Romanian katulapset ovat opettaneet Savillea tulkitsemaan Raamattua.
– Aiemmin en ollut ymmärtänyt, miksi Jeesus kehotti opetuslapsia lähtemään liikkeelle ottamatta mitään mukaansa. Yllätyksekseni katulapset sanoivat minulle saman asia. Huomasin, että omistamamme asiat voivat tulla aitojen ihmissuhteiden esteiksi. Omaisuus vaikuttaa usein siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Aitojen suhteiden luominen on helpompaa samalta tasolta.
Raamatusta näemme, että Jeesus toimi juuri tällä tavalla.
– Kun Jeesus kohtasi samarialaisen naisen Sykarin kaivolla, hänellä ei ollut mitään mukanaan. Hän pyysi naiselta juotavaa. Voimasuhteet muuttuivat ja Jeesus olikin se, joka tarvitsi apua ensin. Tällainen vuorovaikutus on täysin erilaista verrattuna siihen, että Jeesus olisi lähestynyt naista antamalla hänelle lahjan.
Saville puhuu mielellään myös katulasten sydänten kauneudesta.
– Köyhät katulapset kykenevät olemaan anteliaita ja rakastamaan ilman ehtoja aivan eri tavalla kuin moni muu. He jakavat auliisti omastaan ja tekevät sen vapaaehtoisesti. Kerran ystäväni osti pitsan katulapselle. Lapsi jakoi pitsansa välittömästi muiden lasten kanssa täysin pyyteettömästi. Ystäväni kertoi, että hänen omat lapsensa eivät olisi tehneet samoin. Köyhien keskuudessa on valtavaa kauneutta, joka meiltä länsimaalaisilta jää helposti huomaamatta.
Lisää työmiehiä
Suurin haaste Lee Savillen työssä on työntekijöiden puute.
– Tarvitsemme Jeesusta seuraavia ihmisiä, joilla on palvelijan sydän. Eri alojen osaajista on valtava tarve.
Mitä suomalaiset voisivat tehdä Romanian katulasten hyväksi?
Lee Savillen vastaus on mietteliäs ja epäselvä, ja päätän jättää asian sikseen.
Haastattelua seuraavana päivänä näen miehen uudelleen ja hän vetää minua hihasta.
– Kysyit, mitä suomalaiset voisivat tehdä Romanian katulasten hyväksi. Kirjoita juttuun, että tarvitsemme ihmisiä, jotka tulevat palvelemaan. Tarjoamme paljon erilaisia mahdollisuuksia lyhyistä aktioista alkaen.
Kuka?
- Lee Saville
- Syntynyt 1957
- Koulutukseltaan lakimies
- Johtaa perustamaansa NetWorks-
- hyväntekeväisyysjärjestöä Romaniassa
- Nauttii kasveista ja piirtämisestä
- Lempikirja Raamatussa: Apostolien teot
- Lempi raamatunkohta: Tällä hetkellä Room. 5:1–5
Kuvat ja teksti: Toni Mäkelä
Lisätietoa:
networks.org.ro
office@networks.org.ro
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 1/2020. Tilaa Arkki ilmaiseksi.
