OPKOn vuosikertomus ja tilinpäätös on julkaistu

vk10
OPKOn vuosikertomus ja tilinpäätös on julkaistu. Katso myös uutisen lopusta uudet liittohallituksen jäsenet.

Vuosikertomuksen esipuhe: Korona kiihdytti OPKOn digiloikkaan

Vuosi 2020 jää historiankirjoihin globaalina mullistuksena. Koronaepidemia vaikutti koko maailmaan ja myös jokaisen suomalaisen arkeen. OPKOn varsinaisen kohderyhmän eli koululaisten ja opiskelijoiden elämässä se näkyi esimerkiksi etäopiskeluna, harrastuspaikkojen sulkeutumisena, kulttuuritapahtumien peruuntumisena, sosiaalisena eristäytymisenä ja lisääntyneenä ahdistuksena. Kriisipuhelimen ja mielenterveyspalveluiden kysyntä paljasta korona-ahdistuksen iskeneen lujasti etenkin nuoriin. Nuoria mietitytti ammattiauttajien kanssa käydyissä keskusteluissa se, miten opiskelut jatkuvat ja millaiseen koulunkäyntiin palataan. Sosiaalisten suhteiden siirtyessä verkkoon myös monien nuorten nettikäyttäytyminen riistäytyi käsistä ja etenkin koulussa huonommin pärjänneet jäivät opiskeluissaan pahasti jälkeen. Koronaepidemian hintaa maksetaan vielä kauan lisääntyvän syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien muodossa.


OPKO oli samassa veneessä muiden nuorisotoimintaa järjestävien tahojen kanssa: jouduimme sopeuttamaan toimintaamme vallinneisiin olosuhteisiin. Silti perustoiminnassamme onnistuimme kaikesta huolimatta hyvin. Koululais- ja opiskelijatyössä tapahtumia ja leirejä ei varsinaisesti peruttu, mutta ryhmäkoot pienenivät ja järjestimme tilaisuuksia rajoitusten aikana etäyhteyksin, ulkona ja pienryhmissä. Nuorisotoiminnan osaajana kannoimme luonnollisesti huolta siitä, kuinka monta nuorta putoaa kyydistä, kun normaali viikkotoiminta ei enää luonnistu.


Järjestönä onnistuimme kaiken keskellä ottamaan oman digiloikkamme. Vuoden alussa aloitimme päivittäisen Raamattupodi-podcastin tekemisen. Sen saama suosio yllätti. Raamattupodeja kuunneltiin 150 000 kertaa, ja se oli Suomen suosituin kristillinen ja uskonnollinen podcast vuonna 2020. Kokeilimme myös uusia toimintamalleja mm. järjestämällä valtakunnallisen opiskelijatapahtuman hybridimallilla, jossa Kuopiosta lähetettävää tapahtumasisältöä seurattiin ja työstettiin toimintapaikkakuntiemme kisastudioissa ympäri Suomen. Myös nuoriso- ja lapsityössä käytettiin innovatiivisesti erilaisia toiminnallisia menetelmiä esimerkiksi etäleirien järjestämisessä. Digituotannon käynnistämiseksi ja etäyhteyksin tapahtuvien tilaisuuksien lähettämiseen saimme myös hankittua laadukkaan studio- ja striimauskaluston, jota hyödynsimme myös Veritas Forumien kohdalla. Veritas Forum -toiminta sai myös paljon medianäkyvyyttä: Veritas Forum Finlandin YouTube-videoita katsottiin vuonna 2020 yhteensä 56 900 näyttökertaa. Alfa-TV:llä näytettyä kuusijaksoista ”Tee minusta ateisti” -ohjelmaa seurasi puolestaan yhteensä n. 180 000 katsojaa.



Vaikka onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme poikkeus­olosuhteisiin, oli nuorten käyttäytymisessä nähtävissä alkuinnostuksen jälkeen selkeä väsähtäminen etäyhteyksin tapahtuviin kokoontumisiin. Tämä oli ymmärrettävää myös arvomaailmastamme käsin: kristilliseen nuorisotoimintaan kuuluu olennaisena osana tuleminen “yhteiseen pöytään” Raamatun opettamisen, hartauden harjoittamisen, ystävyyden ja aterioinnin puitteissa. Siksi teimme kaikkemme kohdataksemme nuoria vaihtelevan tilanteen mahdollistamilla tavoilla: perinteisesti, pienryhmissä tai ulkotiloissa. Korona-aika korosti sitä, miten merkityksellisenä nuoret kokevat läheiset ihmissuhteet ja työntekijöiden antaman henkisen tuen ja hengellisen ohjauksen. Vaikka median kautta voidaan kohdata massoja, nuorisotyön merkitys ja vaikutus perustuu kuitenkin merkityksellisiin kasvoista kasvoihin tapahtumiin kohtaamisiin. Laadukasta nuorisotyötä tehdään etenkin siellä, missä työntekijä pysähtyy kohtaamaan yhden nuoren.


Poikkeuksellisena vuotena tekemämme kristillisen nuorisotyön arvostus näkyi muun muassa merkittävästi kohonneena kasvuna sekä lahjoitusten (+24 %) että lahjoittajien määrässä (+22 %), mistä olemme suunnattoman kiitollisia.
Tämä toimintakertomus kertoo siitä, miten järjestönä olemme seisoneet nuorten rinnalla vuonna 2020.
Lämmin kädenpuristus kaikille OPKOn tukijoille, kumppaneille ja ruohonjuuritason toimijoille. Te olette mahdollistaneet kaiken tämän! Koululaiset ja opiskelijat kiittävät!

Jussi Miettinen, pääsihteeri

OPKOn liittohallitus

Kevään liittokokouksessa valittiin liittohallituksen uusiksi jäseniksi Ulrika Walter ja Petteri Peltonen. Hallituksen nykykokoonpano on listattuna alapuolella. Liittohallituksen puheenjohtana jatkaa Pertti Järvenpää.
Hallituksen jäsenet (2021-2023):
Hallituksen uudet jäsenet ovat:
Sakari Arvela, kannatusjäsen, Suomen OPKO ja Helsinki
Essi Ikäheimonen, varsinainen jäsen, Kuopio
Pertti Järvenpää, kannatusjäsen, Helsinki
Petri Peltonen, kannatusjäsen, Turku ja Åbo
Christian Perret, kannatusjäsen, Helsingfors ja Åbo
Ulrika Walter, varsinainen jäsen, Oulu
Hallituksen jäsenet (2020-2022):
Simo Aalto, kannatusjäsen, Turku
Susanna Hietanen, varsinainen jäsen, Vasa
Hanna Räsänen, kannatusjäsen, Suomen OPKO
Hannu Lähteenmäki, kannatusjäsen, Suomen OPKO ja Helsinki
Esa Savolainen, varsinainen jäsen, Suomen OPKO
Mikko Särkkälä, varsinainen jäsen, Suomen OPKO
Varajäsenet
1. varajäsen Toini Seppälä, varsinainen jäsen, Oulu
2. varajäsen Lars Burman, kannatusjäsen, Turku ja Åbo

Viimeisimmät uutiset:
Kuuntele Raamattupodia:

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.