Homo Deus

santeri
Israelilainen historian professori Yuval Noah Harari on noussut kirjoillaan maailmanmaineeseen. Ehkä olet lukenut hänen teoksensa Homo Sapiens, Homo Deus tai 21 oppituntia maailman tilasta. Moni länsimainen ihminen ammentaa tällä hetkellä maailmankuvaansa näistä teoksista.

Hararin maailmankuva ei ole kristillinen ja siitä on hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi kirjassaan Homo Deus Harari kuvaa hurjasti ihmiskunnan nousua Jumalan asemaan. Hararin mukaan ihmiskunta on tähän päivään mennessä lähes poistanut tai ainakin radikaalisti vähentänyt nälänhädän ja kulkutautien valtaa ihmiselämään. Myös sodat ovat modernina aikana vähentyneet huimasti ja ovat häviämässä kokonaan.

Harari ajattelee, että kun ihmiskunta on näin varmistanut ennennäkemättömän hyvinvoinnin, terveyden ja sopusoinnun, on ihmiskunnan seuraava päämäärä kuolemattomuus, onni ja jumalallisuus. Hänen mukaansa ihmiskunta pyrkii 2000-luvulla vakavissaan saavuttamaan kuolemattomuuden. Kuolemattomuuden saavuttamiseen laitetaan valtavia summia rahaa ja esimerkiksi Googlella on tytäryhtiö, joka pyrkii tähän tosissaan.

Jos ihmiskunta kykenee poistamaan kärsimyksen ja kuoleman, kykenee se sen jälkeen mihin tahansa ja uskonnot käyvät tarpeettomiksi. Harari näkee, että ihmiskunta tulee hankkimaan itselleen ”jumalalliset luomis- ja tuhovoimat.” Tulevaisuuden ihminen ohittaa fyysisiltä ja psyykkisiltä kyvyiltään nykyihmisen ja näin Homo Sapiensista tulee Homo Deus, uusi yli-ihmislaji.

Harari kuvaa hurjasti humanismia eli ihmisen itsensä palvontaa. Tämä Hararin visio on hyvin toisenlainen kuin kristinuskon opetus lopunajoista. Maailmanhistoria ei kristinuskon mukaan mene lopuksi kohti ihmiskunnan kulta-aikaa, vaan pikemminkin kärsimykset, ahdistukset ja vainot kasvavat. Voi tietenkin olla, että juuri lopunajan ihmiskunnan kuvitelmat omasta jumalallisuudestaan aiheuttavat ennennäkemättömät ahdistuksen ajat. Lopulta on kuitenkin ollut vain yksi jumalallinen ihminen, Homo Deus, Jeesus Kristus.

Santeri Marjokorpi
Kirjoittaja on Perusta-lehden päätoimittaja Suomen Raamattuopistosta.

Kuva: Taneli Törölä

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 4/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi
 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.