Homo Deus

santeri
Israelilainen historian professori Yuval Noah Harari on noussut kirjoillaan maailmanmaineeseen. Ehkä olet lukenut hänen teoksensa Homo Sapiens, Homo Deus tai 21 oppituntia maailman tilasta. Moni länsimainen ihminen ammentaa tällä hetkellä maailmankuvaansa näistä teoksista.

Hararin maailmankuva ei ole kristillinen ja siitä on hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi kirjassaan Homo Deus Harari kuvaa hurjasti ihmiskunnan nousua Jumalan asemaan. Hararin mukaan ihmiskunta on tähän päivään mennessä lähes poistanut tai ainakin radikaalisti vähentänyt nälänhädän ja kulkutautien valtaa ihmiselämään. Myös sodat ovat modernina aikana vähentyneet huimasti ja ovat häviämässä kokonaan.

Harari ajattelee, että kun ihmiskunta on näin varmistanut ennennäkemättömän hyvinvoinnin, terveyden ja sopusoinnun, on ihmiskunnan seuraava päämäärä kuolemattomuus, onni ja jumalallisuus. Hänen mukaansa ihmiskunta pyrkii 2000-luvulla vakavissaan saavuttamaan kuolemattomuuden. Kuolemattomuuden saavuttamiseen laitetaan valtavia summia rahaa ja esimerkiksi Googlella on tytäryhtiö, joka pyrkii tähän tosissaan.

Jos ihmiskunta kykenee poistamaan kärsimyksen ja kuoleman, kykenee se sen jälkeen mihin tahansa ja uskonnot käyvät tarpeettomiksi. Harari näkee, että ihmiskunta tulee hankkimaan itselleen ”jumalalliset luomis- ja tuhovoimat.” Tulevaisuuden ihminen ohittaa fyysisiltä ja psyykkisiltä kyvyiltään nykyihmisen ja näin Homo Sapiensista tulee Homo Deus, uusi yli-ihmislaji.

Harari kuvaa hurjasti humanismia eli ihmisen itsensä palvontaa. Tämä Hararin visio on hyvin toisenlainen kuin kristinuskon opetus lopunajoista. Maailmanhistoria ei kristinuskon mukaan mene lopuksi kohti ihmiskunnan kulta-aikaa, vaan pikemminkin kärsimykset, ahdistukset ja vainot kasvavat. Voi tietenkin olla, että juuri lopunajan ihmiskunnan kuvitelmat omasta jumalallisuudestaan aiheuttavat ennennäkemättömät ahdistuksen ajat. Lopulta on kuitenkin ollut vain yksi jumalallinen ihminen, Homo Deus, Jeesus Kristus.

Santeri Marjokorpi
Kirjoittaja on Perusta-lehden päätoimittaja Suomen Raamattuopistosta.

Kuva: Taneli Törölä

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 4/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi
 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin