Hengen yhteyttä ympäri maailman

blogit_esa
Voin sanoa, että olen kävellyt yli 4 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Voin sanoa, että ymmärrykseni maailmasta on avartunut. Voin sanoa vaikka mitä, mutta tärkeintä talvilomamatkassani Nepaliin olivat kuitenkin ihmiset. Tarkennan vielä: toiset kristityt.

On ihmeellistä, miten noin 5 700 kilometrin etäisyydestä, erilaisesta kulttuurista ja välillä jopa yhteisen kielen puutteesta huolimatta voi tuntea niin vahvaa Hengen yhteyttä kuin mitä koin nepalilaisiin. Se on tinkimätön fakta, että mikään ei yhdistä meitä ihmisiä yhtä vahvasti kuin Jeesus. Tämän yhdistävän tekijän edessä kaikki eroavaisuudet menettävät merkityksensä.

Kysymykseni on, miksi unohdamme tämän tärkeimmän yhdistävän tekijän ja keskitymme epäolennaisuuksiin ja niihin asioihin, jotka erottavat meitä toisistamme. Haluan, että käännämme katseemme pois näistä aikaa ja voimia vievistä yksityiskohtia koskevista kiistoista ja keskitymme Jeesukseen ja hänen rakkauteensa.

Paavali ohjeistaa Timoteusta: ”Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä syntyy riitoja.” (2. Tim. 2:23.) Ei ole tärkeintä, onko esimerkiksi karismaattisuus hyvä vai huono juttu tai onko evoluutio luomisen mukaista vai vastaista. Näistäkin voi olla hyvä keskustella, mutta erimielisyydet eivät saa mennä rakkauden ja ykseyden yläpuolelle.

”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh. 17:21.) Jeesus rukoilee, että me kristityt olisimme yhtä, niin kuin Isä ja Jeesus itse ovat yhtä. Erottamattomalla tavalla he ovatkin yhtä! Tämä yhteys, tai vielä paremminkin tämä rakkaus, on väkevä kuin kuolema. Ja tämä yhteys on niin voimakas, että sen näkemällä ihmiset voivat tulla uskoon.

Jos pidämme Jeesuksen keskiössä, voimme tuntea Hengen yhteyttä. Voimme kuulua samaan Jumalan perheeseen kenen tahansa toisen kristityn kanssa riippumatta tämän kansallisuudesta, kirkkokunnasta tai mistään muusta mahdollisesta eripuraisuutta aiheuttavasta tekijästä.

Rohkaisen jokaista hylkäämään kaikki ennakkoluulot ja kohtaamaan ihmiset Jumalan silmin. Jumala katsoo suoraan sydämeen. Jumalan silmissä tärkeintä on se, että olemme ottaneet pelastuksen vastaan; kaikki muu on toissijaista. Tämän mielessä pitäen voimme tuntea Hengen yhteyttä ympäri maailman.
 
Esa Savolainen, 15 v., OPKOn nuoret
Teksti on kirjoitettu ennen Nepalin maanjäristyksiä. Rukoillaan järistysten vuoksi kärsineiden nepalilaisten puolesta.
Teksti on julkaistu Arkki-lehdessä 2/2015.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin