Hengen yhteyttä ympäri maailman

blogit_esa
Voin sanoa, että olen kävellyt yli 4 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Voin sanoa, että ymmärrykseni maailmasta on avartunut. Voin sanoa vaikka mitä, mutta tärkeintä talvilomamatkassani Nepaliin olivat kuitenkin ihmiset. Tarkennan vielä: toiset kristityt.

On ihmeellistä, miten noin 5 700 kilometrin etäisyydestä, erilaisesta kulttuurista ja välillä jopa yhteisen kielen puutteesta huolimatta voi tuntea niin vahvaa Hengen yhteyttä kuin mitä koin nepalilaisiin. Se on tinkimätön fakta, että mikään ei yhdistä meitä ihmisiä yhtä vahvasti kuin Jeesus. Tämän yhdistävän tekijän edessä kaikki eroavaisuudet menettävät merkityksensä.

Kysymykseni on, miksi unohdamme tämän tärkeimmän yhdistävän tekijän ja keskitymme epäolennaisuuksiin ja niihin asioihin, jotka erottavat meitä toisistamme. Haluan, että käännämme katseemme pois näistä aikaa ja voimia vievistä yksityiskohtia koskevista kiistoista ja keskitymme Jeesukseen ja hänen rakkauteensa.

Paavali ohjeistaa Timoteusta: ”Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä syntyy riitoja.” (2. Tim. 2:23.) Ei ole tärkeintä, onko esimerkiksi karismaattisuus hyvä vai huono juttu tai onko evoluutio luomisen mukaista vai vastaista. Näistäkin voi olla hyvä keskustella, mutta erimielisyydet eivät saa mennä rakkauden ja ykseyden yläpuolelle.

”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh. 17:21.) Jeesus rukoilee, että me kristityt olisimme yhtä, niin kuin Isä ja Jeesus itse ovat yhtä. Erottamattomalla tavalla he ovatkin yhtä! Tämä yhteys, tai vielä paremminkin tämä rakkaus, on väkevä kuin kuolema. Ja tämä yhteys on niin voimakas, että sen näkemällä ihmiset voivat tulla uskoon.

Jos pidämme Jeesuksen keskiössä, voimme tuntea Hengen yhteyttä. Voimme kuulua samaan Jumalan perheeseen kenen tahansa toisen kristityn kanssa riippumatta tämän kansallisuudesta, kirkkokunnasta tai mistään muusta mahdollisesta eripuraisuutta aiheuttavasta tekijästä.

Rohkaisen jokaista hylkäämään kaikki ennakkoluulot ja kohtaamaan ihmiset Jumalan silmin. Jumala katsoo suoraan sydämeen. Jumalan silmissä tärkeintä on se, että olemme ottaneet pelastuksen vastaan; kaikki muu on toissijaista. Tämän mielessä pitäen voimme tuntea Hengen yhteyttä ympäri maailman.
 
Esa Savolainen, 15 v., OPKOn nuoret
Teksti on kirjoitettu ennen Nepalin maanjäristyksiä. Rukoillaan järistysten vuoksi kärsineiden nepalilaisten puolesta.
Teksti on julkaistu Arkki-lehdessä 2/2015.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.