”Istutan ja kastelen, mutta Jumala antaa kasvun”

m2-web
Markus Keitaanniemi opiskelee Helsingin yliopistossa kasvintuotannon biologiaa. Kesällä hän hoitaa Ulvilan Kaasmarkun kylässä kotipuutarhaa ja oppii samalla raamatullisia viisauksia.

Miten olet valmistautunut uuteen kasvukauteen?

Olen kylvänyt kirsikkatomaatin, punahatun, sitruunamelissan, minibasilikan ja rosmariinin siemeniä kylvölaatikoihin ja koulinut taimia. Kouliminen tarkoittaa, että valitsen parhaat taimet istutusruukkuihin. Siinä täytyy tehdä valintoja. Pitää karsia, eikä se ole mukavaa. Heti kun sää sallii, siirrän ulkona pärjäävät taimet ulos ja kylmänarat kasvihuoneeseen.

Onko kokeilussa jotain uutta?

Punapippuria istutimme jo kevättalvella sisälle ruukkuun, se oli villi kokeilu. Ainakin yksi on itänyt. Rosmariinia viljelemme ensimmäistä kertaa. Ohjeessa lukee, että rosmariini pitää istuttamisen jälkeen kylmäkäsitellä. Laitoin kylvölaatikot pariksi viikoksi jääkaappiin. En tarkkaan tiedä miksi, mutta teen niin kuin ohjeessa sanotaan.
Pikkuveljeni opiskelee fysioterapeutiksi ja on innostunut terveellisestä ruokavaliosta. Itsekasvatettu on todella terveellistä. Hänen innostuksestaan mukana on tänä kesänä myös palsternakka.

Mitä kasvien kasvattaminen ja kasvun seuraaminen antaa sinulle?

On mukavaa, kun oma työ tuottaa hedelmää. Vaikka kylvän ja kastelen, en kuitenkaan saa itse kasvua aikaan. Kasvu on aina ihme ja jokainen yksilö kasvaa erilaiseksi. Kasvuympäristö määrää, mihin siemenessä oleva potentiaali yltää. Ravinteet, valo, lämpö ja vesi vaikuttavat satoon. Mutta vaikka kasvit kasvaisivat vierekkäin lähes samoissa olosuhteissa, ne ovat silti erilaisia. Mitä vanhempia kasvit ovat, sitä erilaisemmiksi ne muuttuvat. Löydän tästä paljon yhtymäkohtia hengelliseen kasvuun ja seurakunnan elämään.

Millaisia raamatunpaikkoja nousee mieleesi, kun viipyilet mullan ja taimien parissa?

”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.” 1. Kor. 3:6
”Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.” Joh. 15:2

Mitä muuta puuhaat kesällä?

Toivon, että saan kesään mennessä valmiiksi kandityöni aiheesta ”Turpeelle vaihtoehtoiset kasvualustat taimistotuotannossa”. Valmistaudun syksyllä alkaviin maisterivaiheen puutarhatieteen opintoihin. Oman puutarhamme lisäksi hoidan mummini pihaa. Leikkaan myös kylillä nurmikkoa palkollisena.
Danielle Miettinen
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden 2/2019 Kesäkuntoon-sarjassa, jossa esiteltiin erilaisia harrastuksia. Tilaa Arkki-ilmaiseksi.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.