Arkin pääkirjoitus: Sattuman kauppaa – vai onko sittenkään?

jussi_web

Tellus-planeetan viime kuukaudet ovat olleet kuin Hollywoodista. Koronan iskettyä OPKOssa otettiin digikolmiloikka. Verkossa on pidetty nuorteniltoja, opiskelijailtoja, koulutuksia ja työhaastatteluja. Pääsiäispysäkin rukouskonsertti striimattiin Enä-Sepästä kaikkialle Suomeen. Koululaisten actionpäivätkin sujuivat mainiosti verkossa. Toimintaan on eräällä paikkakunnalla osallistunut jopa enemmän väkeä kuin normaaliaikoina. Työntekijämme ovat venyneet melkoisiin suorituksiin. Aplodit heille!

On ollut myös hienoa seurata, miten seurakunnat ympäri Suomen ovat hypänneet omat loikkansa tuntemattomaan. Kirkko voi olla ylpeä tavasta, jolla vanhuksia ja muita riskiryhmiin kuuluvia on autettu ja tavoitettu esimerkiksi soittamalla heille kotiin.

Kristityille koronakriisi on kutsu olla valpas kuin suomenpystykorva. Maailma voi muuttua äkisti. Kukaan ei tiedä kuinka kauan ja millä tavoin poikkeusolot jatkuvat. Joku uskaltaa jopa väläytellä, että paluuta menneeseen ei ole. Tämä voi olla uusi normaali. Siihenkin pitää varautua rukoilemalla ja valvomalla.

Moni pitää koronaa kohtalon oikkuna tai huonon elintarvikehygienian seurauksena. Pelkkien inhimillisten syiden pohtiminen jättää kuitenkin isoja avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on Jumala. Uskallammeko kääntää Jumala-kortin?

Raamatun mukaan kristitty saa elää koronakriisiä tietäen, ettei mikään tapahdu sattumalta. Eihän edes hius putoa päästämme Jumalan sitä sallimatta. Jumala hallitsee valtaistuimellaan, tuli mitä tuli. Hän ei paina paniikkinappulaa. Suuretkaan katastrofit eivät vähennä Jumalan kaikkivaltiutta. Raamattu kertoo sodista, kulkutaudeista, maanjäristyksistä ja kristittyjen vainoista sekä lopun ajan merkkeinä että tuomioina Jumalasta ja Hänen sanastaan luopuneille. Jumalalle historian kaikki vaiheet olivat tiedossa jo ennen maailman syntyä. Ja silti hänen rakkautensa tahtoi tämän ihmiskunnan. Mitä Jumala tahtoo puhua koronan kautta tai miksi hän sallii kaiken tapahtua? Sitä en tiedä.  

Kristityillä on usein tarve puolustella Jumalaa. Eihän hyvä Jumala voi sallia tällaista onnettomuutta, saatikka tahtoa sitä? Raamatun historia kertoo kuitenkin vaiheista, jolloin Jumalan käsi on ollut erityisellä tavalla ihmisten ja kansakuntien yllä. Ne ovat olleet kansankuntien etsikkoaikoja. Terveyden tai talouden romahtaessa pieni ihminen hätääntyy ja voi kokea suurta toivottomuutta. Silloin tulee rakkaaksi kallio, joka ei järky – Jeesus Kristus. Kristityillä on kaiken keskellä toivo. Meidät on kutsuttu johdattamaan tutisevia jalkoja tälle kalliolle, jossa mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.

Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2020

 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lähetetty-koulutus 2023

Tule kasvamaan yhdessä Jumalan lapsena ja opettelemaan elämään Jeesuksen lähettämänä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää Lähetetty-koulutuksesta

pääsiäispysäkki

6.-9.4.23 Pääsiäispysäkki – Rukouksen ja hiljentymisen päivät Enä-Sepässä

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Kohti kumppanuuksien kulttuuria

Lähipiirin kutsuminen mukaan OPKOn työn kumppaneiksi ja ystäviksi on jännittävää ja sen voi oppia tekemään hyvin, sanoo johtava opiskelijatyöntekijä Pekka Ryhänen. Tämä on välttämätön suunta, sillä tulevaisuudessa järjestö on yhä enemmän yksityishenkilöiden lahjoitusten varassa.

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Lähettilään DNA

Jumala varustaa meidät lähettilään tehtävään. Hän myös eheyttää ja ei pakota ketään samaan muotiin, kirjoittaa teologian opiskelija Hanna Ojuva.