Rukoilemme niinkuin uskomme

jussi_web
Tulisiko meidän rukoilla enemmän? Lue Arkin pääkirjoitus: Rukoilemme niinkuin uskomme. 

”Rukous tekee teologin”, kirjoitti kirkkoherra Väinö Paldán latinaksi virsikirjaan, jonka hän antoi kesäteologille tämän ensimmäisenä työpäivänä. Olin silloin untuvikko teologin urani alussa. Tuo virsikirja on aikoja sitten hukkunut ja kirkkoherra muuttanut taivaan kotiin, mutta hänen jättämänsä viisaat sanat ovat säilyneet mielessäni.

”Niin uskot kuin rukoilet.” Tämä lienee tunnetumpi sanonta kuin kirkkoherran virsikirjaan raapustama omistuskirjoitus. Se mitä rukoilemme jumalanpalveluksen liturgiassa, hengellisissä tilaisuuksissa, hartaushetkissä, opiskelijailloissa, työntekijäpäivillä tai aamulla herätessämme, kertoo uskostamme.

OPKO oli yksi tammikuussa pidettyjen Perustan teologisten opintopäivien järjestäjistä. Suomen Raamattuopisto täyttyi lähes ääriään myöten, kun maailmankuulu Uuden testamentin tutkija ja kirjailija N.T. Wright luennoi. Monella tavalla loistava tapahtuma pani minut kuitenkin pohtimaan rukouksen ja teologian suhdetta koko viidennessä liikkeessä. Korkealaatuista, sielua hivelevää teologiaa oli tapahtumassa ihastuttavan paljon. Rukousta vähän. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Lienee totta, että ainakin viidennen liikkeen aikuisten tapahtumissa rukous kanavoituu usein virsien ja Viisikielisen veisaamiseen, lyhyisiin valmiisiin rukouksiin tai tuttujen rukousten, kuten Isä meidän lausumiseen yhdessä. Ajallisesti rukous on usein sivuroolissa. Vapaa rukoileminen tai rukous pienryhmissä on myös jäänyt vähälle. Ikään kuin siihen liittyisi hankaluutta. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten rukoilemisen opettaminen, tavat ja rukoukseen käytetty aika ovat muuttuneet liikkeissämme herätysten vuosikymmenistä tähän päivään. Liittyykö tähän myös teologian muutos?

OPKOn syntyä edelsi määrätietoinen rukoileminen Helsingin Tuomiokirkon kellotapulissa. Suurten opiskelijaherätysten roihutessa rukousvartioita pidettiin ennen opiskelijakokouksia ja myös niiden aikana. Olisiko tätä herätystä milloinkaan nähty ilman ihmisiä, jotka rukoilivat polvillaan Jumalan siunausta ja johdatusta etsien? Tämä koettiin niin tärkeänä, että OPKOn syntyessä sen oppiperustassa haluttiin korostaa kokonaisvaltaista antautumista Pyhän Hengen hallintaan.

Viimeisessä Perusta-lehdessä Timo Junkkaala käsittelee Kansanlähetyksen kriisiä 1970-luvun alussa. Tässä jupakassa OPKOkin oli mukana. Junkkaala kävi läpi viidennen liikkeen hajoamisiin johtavia syitä, joista yksi oli ilmeisen teologinen. Hänen mukaansa vastakkain oli ”optimistinen pyhitys- ja herätyskristillisyys, jossa korostettiin kokonaista antautumista Pyhän Hengen hallintaan”. Toisessa äärilaidassa olivat ”ihmisen perinpohjaista turmelusta ja jumalattoman vanhurskauttamista yksin uskosta korostavat”. Jännite eri leirien välillä oli niin suuri, että yhdessä jatkaminen oli mahdotonta.

Rukouksen laatua ja määrää on vaikea mitata. Helpompaa on punnita sitä, mitä opetamme tai emme opeta ja vetää siitä johtopäätös teologiamme sisällöstä. Rukous puolestaan on hyvin henkilökohtainen asia. Jeesus käski seuraajiaan mennä kammioon ja sulkea ovet. Vain Jumalan tuli tietää, kuka rukoili, kuinka paljon ja mitä. Salatun rukouselämän rinnalla Raamattu tuntee kollektiivisen rukoilemisen – rukouksen yhdessä. Alkuseurakunnassa rukouksen merkitystä painotettiin niin paljon, että apostolien tuli raivata sille tilaa Jumalan Sanan opettamisen rinnalle.

Olisiko nyt aika puhua enemmän rukouksesta ja etenkin rukoilla enemmän ja monipuolisemmin?

Eikö luterilaisen vanhurskauttamisopin ymmärtämisen tulisi oikein opetettuna ja uskossa omistettuna johtaa iloiseen rukouselämään ja antautumiseen Pyhän Hengen hallintaan? Kumpaakin tarvitaan.  Nyt on rukouksen paikka.
Jeesus, opeta meidät rukoilemaan.

Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri

Rukoustapahtuma Pääsiäispysäkki Enä-Sepässä 18.-21.4.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Arkki-lehden numerossa 1/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi tästä

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lähetetty-koulutus 2023

Tule kasvamaan yhdessä Jumalan lapsena ja opettelemaan elämään Jeesuksen lähettämänä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää Lähetetty-koulutuksesta

pääsiäispysäkki

6.-9.4.23 Pääsiäispysäkki – Rukouksen ja hiljentymisen päivät Enä-Sepässä

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Kohti kumppanuuksien kulttuuria

Lähipiirin kutsuminen mukaan OPKOn työn kumppaneiksi ja ystäviksi on jännittävää ja sen voi oppia tekemään hyvin, sanoo johtava opiskelijatyöntekijä Pekka Ryhänen. Tämä on välttämätön suunta, sillä tulevaisuudessa järjestö on yhä enemmän yksityishenkilöiden lahjoitusten varassa.

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Lähettilään DNA

Jumala varustaa meidät lähettilään tehtävään. Hän myös eheyttää ja ei pakota ketään samaan muotiin, kirjoittaa teologian opiskelija Hanna Ojuva.