Pääsen haastattelemaan omaa yritystä pyörittävää opiskelijaa vasta myöhään illalla. Edes pitkä työ- ja opiskelupäivä ei estä antamasta haastattelua. Riikka-Liisa opiskelee tällä hetkellä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kansainvälistä kauppaa ja markkinointia. Aikaisemmin Riikka-Liisa opiskeli Lontoossa Euroopan suurimmassa nykytanssin yliopistossa Labanissa. Ammattitanssijaksi pääseminen sekä halu nähdä maailmaa veivät häntä tuolloin eteenpäin.
– Kun oli mahdollisuus päästä Lontooseen, niin se oli sillä selvä.
Suomeen palattuaan Riikka-Liisa teki tanssinopettajan töitä, jolloin hänen polvensa tulehtuivat.
– Silloin ajattelin, että minulla tulee olla toinen suunnitelma ja hain opiskelemaan toista tutkintoa.
Opiskellessa hän innostui yrittämisestä ja päätti pistää oman yrityksen pystyyn. Tanssikoulu Studio Dance Pit näki päivänvalon yli kaksi vuotta sitten.
– Koen tämän olleen ihan Jumalan johdatusta. Nyt myös polvet ovat olleet paljon paremmat ja olen pystynyt opettamaan.
Tanssikuviot ovat vieneet hänet moniin paikkoihin. Alkuvuodesta 2012 hän oli tanssimassa Apulannan musiikkivideolla ja uutena projektina hän on pian alkavan fittnessmallikisan koreografina ja casting-tuomarina. Hän tekee yhteistyötä muun muassa seurakuntien kanssa, joiden tilaisuuksissa hän on esiintynyt.
Työtä arvojen kanssa
Riikka-Liisa on halunnut tuoda myös omia arvojaan mukaan työhönsä. Studio Dance Pit osallistuu tämän vuoden Kouvolan taiteiden yöhön, jonka muotinäytökseen on valittu tanssijoiden päälle kirpputorivaatteita.
– Ihmisillä on jokin kumma käsitys, että kirpputoritavarat eivät voisi olla muodikkaita. Siellähän on ihan uuttakin tavaraa, Riikka-Liisa toteaa.
Nykyaikana tehtaat syytävät markkinoille uusia muotikuteita kovaa tahtia ja kaupat laittavat niitä kilpaa esille. Riikka-Liisaa ei lämpene turhille ostoksille.
– Nykyään on kova kulutuskulttuuri. Nähdään joku hieno mainos ja käydään ostamassa vaate, jota ei kuitenkaan edes kotona pueta päälle. Vaate laitetaan kiertoon hintalapun kanssa. Se kertoo väärästä tavasta ostaa.
Kestävät vihreät arvot ovat hänelle tärkeitä.
– Kotoa olen saanut kipinän ja sitten aikuisiällä itse ajatellut näitä asioita.
– Maapalloa ei enää olisi, jos kaikki ihmiset eläisivät näin tuhlailevasti kuin me täällä.
Riikka-Liisalla on useita kummilapsia kehitysmaista. Heiltä tulevia kirjeitä lukiessa on ymmärrys lisääntynyt. – Tuntuu hirveän pahalta, että me ei arvosteta sitä, mitä meillä on. Maailmassa on paljon lapsia, jotka olisivat tosi iloisia, jos saisivat edes meidän vanhat vaatteet käyttöönsä.
Myös tavaroiden paljoudella ja hyvinvoinnilla on yhteys.
– Ihminen ei voi hyvin, jos keskittyy elämässään tavaran hankkimiseen. Väittäisin niiden olevan onnellisempia, joilla on vähemmän, jos vain perusasiat ovat kunnossa. Toki tässä asiassa voi mennä äärimmäisyyksiin.
Kestäviä valintoja
Miten luontoa arvostava ajattelu sitten näkyy käytännön valinnoissa?
– Ostan luomua ja pyrin välttämään muovipakkauksia. Ostan aina biohajoavia tuotteita, jos mahdollista sekä shoppailen kivoja vaatteita kirpputorilta, Riikka-Liisa listaa.
Vaikkei markkinatalous hehkutakkaan vihreitä arvoja, Riikka-Liisa ei koe painetta elää niiden vastaisesti. Päinvastoin. Yhden ystävän hän on jo ”ahdistanut” kierrättämään metallin ja lasin, mikä on ”ihan vähintä mitä suomalaisen ihmisen pitää tehdä.”
– Kyllä ennemmin minä luon sitä painetta muille kierrättämiseen, Riikka-Liisa naurahtaa.
Hän ajattelee kierrättämisen olevan ”yleissivistystä”, joka ei vaadi mitään erityisaatetta.
– Ei sen pitäisi olla enää mitenkään vihreätä ajattelua, vaan jokaisen tulisi käsittää, että kyseessä on meidän yhteinen maapallo! En koe eläväni mitään viherpiipertäjän elämää. Mielestäni tämä on ihan vain tervettä järkeä, Riikka-Liisa lataa.
Kristitty = luonnonsuojelija?
Usein vaikuttaa siltä, että kristityt eivät jaksa kiinnostua luonnon suojelusta. Se tuntuu toissijaiselta asialta evankeliumin rinnalla. Luonnosta huolehtiminen kuuluu kuitenkin selkeästi Riikka-Liisan uskon arvoihin.
– Luonnolla ja luomakunnalla on arvo, jonka koen uskon kautta.
– Haluan säilyttää ja ylläpitää sitä, mitä meille on tänne luotu. Lisäksi haluan antaa vanhat vaatteet esimerkiksi Fidalle kierrätykseen. Pienillä asioilla voimme tasata sitä, mitä meillä on.
Riikka-Liisa Kuoppa löytää Jumalan käskyistä selkeän logiikan.
– Ihminen joka huolehtii muista, voi paremmin. Käskyt ovat järkeviä ohjeita, jotka koituvat meidän parhaaksi. Ketään ei lopulta tee onnelliseksi se, että törsää rahaa vain itseensä. Antaminen tekee onnelliseksi ja se, että suojelee ja pyrkii eheyttämään sitä ympäristöä, jossa on. Ihan varmasti tulee parempi mieli, Riikka-Liisa kiteyttää.
Teksti: Ilkka Kontturi, kuvat: Anna-Karoliina Pelto
Artikkeli on julkaistu alun perin Arkki-lehden numerossa 2/2013. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.